Yli metsän, pellon, kirkonkellot
Ne kumeana kaikaa sunnuntain
Mustissaan oli pappi ja suku
Mutta joku siitä haudalta puuttui kaiVanhempi veli meni rankamettään
Eikä se joutanu saattelemaan
Isä oli toiselle antanu talon
Toiselle jäi vaan kova maaKylmä ja kova maa
Mun kotimaa, isieni maa
Karu kansa ja kova maa
Mun oma maa
Kuunnelkaa kun se laulaaKanttori veisaa kun arkussa vainaa
Vanhalla kirkolla siunaillaan
Pitkin mäkeä on saattoväkeä
Ämmien joukossa kuiskaillaanTuli rankakuormalla mustalla ruunalla
Ruumishuoneen risteykseen
Nähny ei kettään, kääntyi mettään
Eikä se katsonut taakseenKylmä ja kova maa
Mun kotimaa, isieni maa
Karu kansa ja kova maa
Mun oma maa
Kuunnelkaa kun se laulaaPantiin multiin, kotia tultiin
Siinä se on ja se piisaa
Yöt on öitä ja päivät on töitä
Talvella kuolleita muistellaanMutta illan hämärässä kumminkin
Sillä veljellä polttaa rintaa
Se ruusupensaan oksan taittaa
Pimeän tullen katoaaKylmä ja kova maa...